Nyt on kulunut vuosi ja neljä kuukautta siitä, kun pikku H syntyi ja musta tuli äiti <3 Nyt on myös kulunut yhtä pitkä aika ihan järjetöntä napostelua ja herkuttelua pitkin viikkoa. Raskauden aikana keräsin komeat 22 kiloa. Ne ei jääneet synnärille eikä ne myöskään tippuneet imetyksen taian avulla, vaikka sitäkin kesti sen vuoden ja kolme kuukautta.
En oo varmaan ikinä syönyt näin paljon kaikenmaailman herkkuja pitkin viikkoa, mitä tulee tällä hetkellä vedettyä. Ja vaikka kuinka mielessä pyörii kuvat itsestä paremmalla ulkokuorella ja ennen kaikkea paremmalla ololla, niin on se vaan vaikeaa olla syömättä 😀 Nyt aion ihan oikeasti ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä asialle jotain, ei se siitä itkemälläkään muuksi muutu.
Ei mulla enää tuota 22 kiloa ole sentään jäljellä, osan olen jo saanut pudotettua pois, mutta en ole tyytyväinen tämän hetkiseen ulkonäkööni enkä tunne oloani hyväksi näillä elämäntavoilla. Vaikka olenkin tarkka H:n ruokavaliosta ja pidän huolen, että hän syö terveellisesti, niin tahdon myös itse olla hänelle hyvänä esimerkkinä.
Nykyään itselle on tullut tärkeäksi sisäinen ja henkinen hyvinvointi. Ostoslistalla on paljon kaikenlaisia elämäntapaopuksia, joita odotan pääseväni lukemaan. Pitää tuntua hyvältä, jotta voi myös näyttää hyvältä, tai näin asiaa ainakin itse ajattelen. En halua enää tehdä naamairvessä jotain jumppaa, joka ei oikeasti voisi kiinnostaa yhtään. Suunnitelmissa onkin etsiä itselle harrastuksia ja aktiviteetteja, joita olisi kiva harrastaa. Sama homma ruoan kanssa, haluan yrittää löytää sen kultaisen keskitien, jossa voin syödä välillä jotain herkkuja ja päivittäinen ruoka olisi kuitenkin hyvää, mutta myös terveellistä. Ei vaan jotain maitorahkaa ja kuivaa kanaa 😀
Jotta saisin tämän homman kuitenkin nyt edes jollain tapaa pyörimään ajattelin sen verran rajoittaa tätä herkuttelua, että arkipäivisin en niitä enää harrasta ja viikonloppuna voin sitten hyvällä omalla tunnolla niitä syödä, jos mieli tekee. Aion myös yrittää löytää niitä terveellisiä herkkuja. Ei aina tarvitsisi dippailla niitä sipsejä vaan ne voisi vaihtaa vaikka kasviksiin.
En aio asettaa tavoitteeksi itselleni mitään tiettyä painoa, vaan yritän löytää sen hyvänolon tunteen ja haluan voida katsoa itseäni peilistä ilman inhoa ja sanoa, että vitsi, mähän näytän hyvältä.
Tulen kertomaan, kuinka tämä elämäntapamuutokseni etenee. Pitäkää peukkuja! 🙂
– J
ps. Jos löytyy vinkkejä ja reseptejä niihin terveellisiin herkkuihin, niin tänne saa vinkata! 😀