Kuvittelen aina, kuinka neuloisin villasukkia ja lapasia ympäri vuoden ja joulun tullen minulla olisi niitä vinopino valmiina odottamassa paketointia pukin konttiin. Joo, jää todellakin vaan sinne mielikuvitusmaailmaan tämä ajatus. Aina syksyn tullen havahdun siihen, kuinka lähellä joulu jo on ja yhtäkään sukkaa tai lapasta ei ole aloitettuna saatika sitten valmiina. Aloitankin vimmatun neulomisen aina iltaisin pikku H:n mentyä nukkumaan ja toivon saavani edes yhden parin ennen joulua valmiiksi, jonka kehtaisi vielä lahjaksi antaa.
Aloitin neulomisen muutama vuosi sitten, kun päätin kokeilla, josko sitä olisi yläasteen kässäntunneilta jäänyt jotakin mieleen. Ja olihan sieltä, mutta suurin apu löytyi kyllä Youtubesta löytyvistä ohjevideoista. Nyt sukkien neulominen sujuu jo ihan hyvin ja voin samaa aikaa jopa vilkuilla telkkaria. Multitaskaus on parasta! 😀
Alunperin lähdin tekemään villasukkia äidilleni, mutta hetken joustinneuletta neulottuani huomasin, että sukka näyttää aika pieneltä 😀 Ja vaikka äidilläni pieni jalka onkin, niin ei kuitenkaan ihan näin pieni. Päädyin tekemään siis junasukkia, ehkä ne löytävät tiensä jonkun pienen ihmisen jalkaan, varsinkin nyt kun heitä alkaa tässä lähipiirissä putkahtelemaan vähän joka suunnasta 😀 Tykkään sukan mallista tosi paljon. Näyttää kivalta, pysyy hyvin jalassa ja lahkeet saa hyvin sukkien sisään, niin ei vilku nilkat paljaana ulkona ollessa. Ohjeita näihin sukkiin on netti pullollaan ja ne on tosi helpot tehdä.
Neulominen on kyllä ihanan rentouttavaa ja tahdon sitä ehdottomasti jatkaa. Täytyy nyt vain löytää sille enemmän aikaa, niin ehkä ensi jouluksi olisi sitten enemmän niitä sukkiakin valmiina 😀
Kuvaa en nyt saanut liitettyä mukaan, mutta ehkäpä sellaisenkin onnistun vielä tänne laittamaan.
Mukavaa viikkoa! 🙂